Katso myös: Nuppu

Suomi muokkaa

Substantiivi muokkaa

nuppu (1-B)[1]

  1. kukkakasvin avautumaton kukka

Ääntäminen muokkaa

  • IPA: /ˈnupːu/
  • tavutus: nup‧pu

Taivutus muokkaa

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi nuppu nuput
genetiivi nupun nuppujen
partitiivi nuppua nuppuja
akkusatiivi nuppu;
nupun
nuput
sisäpaikallissijat
inessiivi nupussa nupuissa
elatiivi nupusta nupuista
illatiivi nuppuun nuppuihin
ulkopaikallissijat
adessiivi nupulla nupuilla
ablatiivi nupulta nupuilta
allatiivi nupulle nupuille
muut sijamuodot
essiivi nuppuna nuppuina
translatiivi nupuksi nupuiksi
abessiivi nuputta nupuitta
instruktiivi nupuin
komitatiivi nuppuine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo -
heikko vartalo nupu-
vahva vartalo nuppu-
konsonantti-
vartalo
-

Käännökset muokkaa

Liittyvät sanat muokkaa

Johdokset muokkaa
Yhdyssanat muokkaa

kukannuppu, kullannuppu, ruusunnuppu

Aiheesta muualla muokkaa

  • nuppu Kielitoimiston sanakirjassa
  • nuppu Tieteen termipankissa

Viitteet muokkaa

  1. Kotimaisten kielten keskuksen Nykysuomen sanalista v. 1 (lataussivu): taivutustyyppi 1-B