nuriseminen
Suomi
muokkaaSubstantiivi
muokkaanuriseminen (38)
- teonnimi verbistä nurista
Taivutus
muokkaa| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | nuriseminen | nurisemiset |
| genetiivi | nurisemisen | nurisemisten nurisemisien |
| partitiivi | nurisemista | nurisemisia |
| akkusatiivi | nuriseminen; nurisemisen |
nurisemiset |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | nurisemisessa | nurisemisissa |
| elatiivi | nurisemisesta | nurisemisista |
| illatiivi | nurisemiseen | nurisemisiin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | nurisemisella | nurisemisilla |
| ablatiivi | nurisemiselta | nurisemisilta |
| allatiivi | nurisemiselle | nurisemisille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | nurisemisena (nurisemisna) |
nurisemisina |
| translatiivi | nurisemiseksi | nurisemisiksi |
| abessiivi | nurisemisetta | nurisemisitta |
| instruktiivi | – | nurisemisin |
| komitatiivi | – | nurisemisine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | nurisemise- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
nurisemis- | |