Wikipedia
Katso artikkeli Nuttura Wikipediassa, vapaassa tietosanakirjassa.
 
Nuttura

Substantiivi

muokkaa

nuttura (12)[1]

  1. niskaan tai päälaelle yhteenkootut hiukset

Ääntäminen

muokkaa
  • IPA: /ˈnut̪ːurɑ/
  • tavutus: nut‧tu‧ra

Taivutus

muokkaa
Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi nuttura nutturat
genetiivi nutturan nutturoiden
nutturoitten
(nutturain)
partitiivi nutturaa nutturoita
akkusatiivi nuttura;
nutturan
nutturat
sisäpaikallissijat
inessiivi nutturassa nutturoissa
elatiivi nutturasta nutturoista
illatiivi nutturaan nutturoihin
ulkopaikallissijat
adessiivi nutturalla nutturoilla
ablatiivi nutturalta nutturoilta
allatiivi nutturalle nutturoille
muut sijamuodot
essiivi nutturana nutturoina
translatiivi nutturaksi nutturoiksi
abessiivi nutturatta nutturoitta
instruktiivi nutturoin
komitatiivi nutturoine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo nuttura-
heikko vartalo -
vahva vartalo -
konsonantti-
vartalo
-

Käännökset

muokkaa

Liittyvät sanat

muokkaa
Yhdyssanat
muokkaa

nutturakampaus, nutturasolki

Aiheesta muualla

muokkaa
  • nuttura Kielitoimiston sanakirjassa
  • nuttura Suomen etymologisessa sanakirjassa

Viitteet

muokkaa
  1. Kotimaisten kielten keskuksen Nykysuomen sanalista v. 1 (lataussivu): taivutustyyppi 12