Substantiivi

muokkaa

nutukas (41-A)

  1. poron koipinahasta tehty karvakenkä

Ääntäminen

muokkaa
  • IPA: /ˈnut̪ukɑs/
  • tavutus: nu‧tu‧kas

Taivutus

muokkaa
Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi nutukas nutukkaat
genetiivi nutukkaan nutukkaiden
nutukkaitten
partitiivi nutukasta nutukkaita
akkusatiivi nutukas;
nutukkaan
nutukkaat
sisäpaikallissijat
inessiivi nutukkaassa nutukkaissa
elatiivi nutukkaasta nutukkaista
illatiivi nutukkaaseen nutukkaisiin
ulkopaikallissijat
adessiivi nutukkaalla nutukkailla
ablatiivi nutukkaalta nutukkailta
allatiivi nutukkaalle nutukkaille
muut sijamuodot
essiivi nutukkaana nutukkaina
translatiivi nutukkaaksi nutukkaiksi
abessiivi nutukkaatta nutukkaitta
instruktiivi nutukkain
komitatiivi nutukkaine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo nutukkaa-
heikko vartalo -
vahva vartalo -
konsonantti-
vartalo
nutukas-

Etymologia

muokkaa

saamelainen laina[1]

Aiheesta muualla

muokkaa
  • nutukas Kielitoimiston sanakirjassa

Viitteet

muokkaa
  1. Hakulinen, Lauri: Suomen kielen rakenne ja kehitys, s. 380. Helsingin yliopiston suomen kielen laitos, 2000 (1978). ISBN 951-45-9221-2.