nuukuus
Suomi
muokkaaSubstantiivi
muokkaanuukuus (40)
- se, että on nuuka
Ääntäminen
muokkaa- IPA: /ˈnuːkuːs/
- tavutus: nuu‧kuus
Taivutus
muokkaaTaivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | nuukuus | nuukuudet |
genetiivi | nuukuuden | nuukuuksien |
partitiivi | nuukuutta | nuukuuksia |
akkusatiivi | nuukuus; nuukuuden |
nuukuudet |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | nuukuudessa | nuukuuksissa |
elatiivi | nuukuudesta | nuukuuksista |
illatiivi | nuukuuteen | nuukuuksiin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | nuukuudella | nuukuuksilla |
ablatiivi | nuukuudelta | nuukuuksilta |
allatiivi | nuukuudelle | nuukuuksille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | nuukuutena | nuukuuksina |
translatiivi | nuukuudeksi | nuukuuksiksi |
abessiivi | nuukuudetta | nuukuuksitta |
instruktiivi | – | nuukuuksin |
komitatiivi | – | nuukuuksine- + omistusliite |
vartalot | ||
vokaalivartalo | - | |
heikko vartalo | nuukuude- | |
vahva vartalo | nuukuute- | |
konsonantti- vartalo |
nuukuut- |
Etymologia
muokkaasanan nuuka vartalosta nuuk- ja suffiksista -uus
Käännökset
muokkaa1. se, että on nuuka
Tälle sanan merkitykselle ei valitettavasti vielä ole lisätty käännöksiä, mutta voit halutessasi lisätä ne. |
Aiheesta muualla
muokkaa- nuukuus Kielitoimiston sanakirjassa