Suomi muokkaa

Substantiivi muokkaa

nyöritys (39)

  1. nyörittäminen

Ääntäminen muokkaa

  • IPA: /ˈnyø̯rit̪ys/
  • tavutus: nyö‧ri‧tys

Taivutus muokkaa

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi nyöritys nyöritykset
genetiivi nyörityksen nyöritysten
nyörityksien
partitiivi nyöritystä nyörityksiä
akkusatiivi nyöritys;
nyörityksen
nyöritykset
sisäpaikallissijat
inessiivi nyörityksessä nyörityksissä
elatiivi nyörityksestä nyörityksistä
illatiivi nyöritykseen nyörityksiin
ulkopaikallissijat
adessiivi nyörityksellä nyörityksillä
ablatiivi nyöritykseltä nyörityksiltä
allatiivi nyöritykselle nyörityksille
muut sijamuodot
essiivi nyörityksenä nyörityksinä
translatiivi nyöritykseksi nyörityksiksi
abessiivi nyörityksettä nyörityksittä
instruktiivi nyörityksin
komitatiivi nyörityksine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo nyöritykse-
heikko vartalo -
vahva vartalo -
konsonantti-
vartalo
nyöritys-

Etymologia muokkaa

johdos verbistä nyörittää (nyörit- + -ys)

Käännökset muokkaa

Aiheesta muualla muokkaa