nykiminen
Suomi
muokkaaSubstantiivi
muokkaanykiminen (38)
- teonnimi verbistä nykiä
Taivutus
muokkaaTaivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | nykiminen | nykimiset |
genetiivi | nykimisen | nykimisten nykimisien |
partitiivi | nykimistä | nykimisiä |
akkusatiivi | nykiminen; nykimisen |
nykimiset |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | nykimisessä | nykimisissä |
elatiivi | nykimisestä | nykimisistä |
illatiivi | nykimiseen | nykimisiin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | nykimisellä | nykimisillä |
ablatiivi | nykimiseltä | nykimisiltä |
allatiivi | nykimiselle | nykimisille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | nykimisenä (nykimisnä) |
nykimisinä |
translatiivi | nykimiseksi | nykimisiksi |
abessiivi | nykimisettä | nykimisittä |
instruktiivi | – | nykimisin |
komitatiivi | – | nykimisine- + omistusliite |
vartalot | ||
vokaalivartalo | nykimise- | |
heikko vartalo | - | |
vahva vartalo | - | |
konsonantti- vartalo |
nykimis- |