obdusoiminen
Suomi
muokkaaSubstantiivi
muokkaaobdusoiminen (38)
- teonnimi verbistä obdusoida
Taivutus
muokkaa| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | obdusoiminen | obdusoimiset |
| genetiivi | obdusoimisen | obdusoimisten obdusoimisien |
| partitiivi | obdusoimista | obdusoimisia |
| akkusatiivi | obdusoiminen; obdusoimisen |
obdusoimiset |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | obdusoimisessa | obdusoimisissa |
| elatiivi | obdusoimisesta | obdusoimisista |
| illatiivi | obdusoimiseen | obdusoimisiin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | obdusoimisella | obdusoimisilla |
| ablatiivi | obdusoimiselta | obdusoimisilta |
| allatiivi | obdusoimiselle | obdusoimisille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | obdusoimisena (obdusoimisna) |
obdusoimisina |
| translatiivi | obdusoimiseksi | obdusoimisiksi |
| abessiivi | obdusoimisetta | obdusoimisitta |
| instruktiivi | – | obdusoimisin |
| komitatiivi | – | obdusoimisine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | obdusoimise- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
obdusoimis- | |