Substantiivi

muokkaa

obsessio (3)

  1. (psykologia) pakkomielle; tarve kontrolloida pahaa objektia, jotta se ei vainoa eikä pelota henkilöä

Taivutus

muokkaa
Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi obsessio obsessiot
genetiivi obsession obsessioiden
obsessioitten
partitiivi obsessiota obsessioita
akkusatiivi obsessio;
obsession
obsessiot
sisäpaikallissijat
inessiivi obsessiossa obsessioissa
elatiivi obsessiosta obsessioista
illatiivi obsessioon obsessioihin
ulkopaikallissijat
adessiivi obsessiolla obsessioilla
ablatiivi obsessiolta obsessioilta
allatiivi obsessiolle obsessioille
muut sijamuodot
essiivi obsessiona obsessioina
translatiivi obsessioksi obsessioiksi
abessiivi obsessiotta obsessioitta
instruktiivi obsessioin
komitatiivi obsessioine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo obsessio-
heikko vartalo -
vahva vartalo -
konsonantti-
vartalo
-

Käännökset

muokkaa

Liittyvät sanat

muokkaa
Sanueen sanat
muokkaa