odotuttaminen
Suomi
muokkaaSubstantiivi
muokkaaodotuttaminen (38)
- teonnimi verbistä odotuttaa
Taivutus
muokkaa| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | odotuttaminen | odotuttamiset |
| genetiivi | odotuttamisen | odotuttamisten odotuttamisien |
| partitiivi | odotuttamista | odotuttamisia |
| akkusatiivi | odotuttaminen; odotuttamisen |
odotuttamiset |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | odotuttamisessa | odotuttamisissa |
| elatiivi | odotuttamisesta | odotuttamisista |
| illatiivi | odotuttamiseen | odotuttamisiin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | odotuttamisella | odotuttamisilla |
| ablatiivi | odotuttamiselta | odotuttamisilta |
| allatiivi | odotuttamiselle | odotuttamisille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | odotuttamisena (odotuttamisna) |
odotuttamisina |
| translatiivi | odotuttamiseksi | odotuttamisiksi |
| abessiivi | odotuttamisetta | odotuttamisitta |
| instruktiivi | – | odotuttamisin |
| komitatiivi | – | odotuttamisine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | odotuttamise- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
odotuttamis- | |