SuomiMuokkaa

SubstantiiviMuokkaa

ohja (10)

  1. (yleensä monikossa) ks. ohjat

ÄäntäminenMuokkaa

  • IPA: /ˈohjɑ/
  • tavutus: oh‧ja

TaivutusMuokkaa

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi ohja ohjat
genetiivi ohjan ohjien
(ohjain)
partitiivi ohjaa ohjia
akkusatiivi ohja;
ohjan
ohjat
sisäpaikallissijat
inessiivi ohjassa ohjissa
elatiivi ohjasta ohjista
illatiivi ohjaan ohjiin
ulkopaikallissijat
adessiivi ohjalla ohjilla
ablatiivi ohjalta ohjilta
allatiivi ohjalle ohjille
muut sijamuodot
essiivi ohjana ohjina
translatiivi ohjaksi ohjiksi
abessiivi ohjatta ohjitta
instruktiivi ohjin
komitatiivi ohjine-
+ omistusliite

EtymologiaMuokkaa

varhaiskantagermaanin *ansjā (> saksan Öse)[1]

Liittyvät sanatMuokkaa

JohdoksetMuokkaa

ViitteetMuokkaa

  1. Kaisa Häkkinen: Nykysuomen etymologinen sanakirja. Helsinki: WSOY, 2004. Hakusana ohjata.