Wikipedia
Katso artikkeli Ohmi Wikipediassa, vapaassa tietosanakirjassa.
 
Eriohmisia vastuksia

Substantiivi

muokkaa

ohmi (5)

  1. (fysiikka) resistanssin (sähköisen vastuksen) SI-järjestelmän mukainen yksikkö (tunnus Ω)

Ääntäminen

muokkaa
  • IPA: /ˈoːmi/, ['o̞ː.mi]
  • tavutus: oh‧mi

Etymologia

muokkaa

Nimetty saksalaisen fyysikon Georg Simon Ohmin (1789–1854) mukaan.

Taivutus

muokkaa
Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi ohmi ohmit
genetiivi ohmin ohmien
(ohmein)
partitiivi ohmia ohmeja
akkusatiivi ohmi;
ohmin
ohmit
sisäpaikallissijat
inessiivi ohmissa ohmeissa
elatiivi ohmista ohmeista
illatiivi ohmiin ohmeihin
ulkopaikallissijat
adessiivi ohmilla ohmeilla
ablatiivi ohmilta ohmeilta
allatiivi ohmille ohmeille
muut sijamuodot
essiivi ohmina ohmeina
translatiivi ohmiksi ohmeiksi
abessiivi ohmitta ohmeitta
instruktiivi ohmein
komitatiivi ohmeine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo ohmi-
heikko vartalo -
vahva vartalo -
konsonantti-
vartalo
-

Käännökset

muokkaa

Liittyvät sanat

muokkaa
Yhdyssanat
muokkaa

Aiheesta muualla

muokkaa
  • ohmi Kielitoimiston sanakirjassa
  • ohmi Tieteen termipankissa