Wikipedia
Katso artikkeli Ohmi Wikipediassa, vapaassa tietosanakirjassa.

Suomi muokkaa

 
Eriohmisia vastuksia

Substantiivi muokkaa

ohmi (5)

  1. (fysiikka) resistanssin (sähköisen vastuksen) SI-järjestelmän mukainen yksikkö (tunnus Ω)

Ääntäminen muokkaa

  • IPA: /ˈoːmi/, ['o̞ː.mi]
  • tavutus: oh‧mi

Etymologia muokkaa

Nimetty saksalaisen fyysikon Georg Simon Ohmin (1789–1854) mukaan.

Taivutus muokkaa

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi ohmi ohmit
genetiivi ohmin ohmien
(ohmein)
partitiivi ohmia ohmeja
akkusatiivi ohmi;
ohmin
ohmit
sisäpaikallissijat
inessiivi ohmissa ohmeissa
elatiivi ohmista ohmeista
illatiivi ohmiin ohmeihin
ulkopaikallissijat
adessiivi ohmilla ohmeilla
ablatiivi ohmilta ohmeilta
allatiivi ohmille ohmeille
muut sijamuodot
essiivi ohmina ohmeina
translatiivi ohmiksi ohmeiksi
abessiivi ohmitta ohmeitta
instruktiivi ohmein
komitatiivi ohmeine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo ohmi-
heikko vartalo -
vahva vartalo -
konsonantti-
vartalo
-

Käännökset muokkaa

Liittyvät sanat muokkaa

Yhdyssanat muokkaa

Aiheesta muualla muokkaa

  • ohmi Kielitoimiston sanakirjassa
  • ohmi Tieteen termipankissa