oikeaminen
Suomi
muokkaaSubstantiivi
muokkaaoikeaminen (38)
- teonnimi verbistä oieta
Taivutus
muokkaa| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | oikeaminen | oikeamiset |
| genetiivi | oikeamisen | oikeamisten oikeamisien |
| partitiivi | oikeamista | oikeamisia |
| akkusatiivi | oikeaminen; oikeamisen |
oikeamiset |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | oikeamisessa | oikeamisissa |
| elatiivi | oikeamisesta | oikeamisista |
| illatiivi | oikeamiseen | oikeamisiin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | oikeamisella | oikeamisilla |
| ablatiivi | oikeamiselta | oikeamisilta |
| allatiivi | oikeamiselle | oikeamisille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | oikeamisena (oikeamisna) |
oikeamisina |
| translatiivi | oikeamiseksi | oikeamisiksi |
| abessiivi | oikeamisetta | oikeamisitta |
| instruktiivi | – | oikeamisin |
| komitatiivi | – | oikeamisine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | oikeamise- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
oikeamis- | |