oikkuilija
Suomi muokkaa
Substantiivi muokkaa
oikkuilija (12)
- henkilö, joka oikkuilee
Ääntäminen muokkaa
- IPA: /ˈoi̯kːui̯ˌlijɑ/
- tavutus: oik‧kui‧li‧ja
Taivutus muokkaa
Taivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | oikkuilija | oikkuilijat |
genetiivi | oikkuilijan | oikkuilijoiden oikkuilijoitten (oikkuilijain) |
partitiivi | oikkuilijaa | oikkuilijoita |
akkusatiivi | oikkuilija; oikkuilijan |
oikkuilijat |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | oikkuilijassa | oikkuilijoissa |
elatiivi | oikkuilijasta | oikkuilijoista |
illatiivi | oikkuilijaan | oikkuilijoihin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | oikkuilijalla | oikkuilijoilla |
ablatiivi | oikkuilijalta | oikkuilijoilta |
allatiivi | oikkuilijalle | oikkuilijoille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | oikkuilijana | oikkuilijoina |
translatiivi | oikkuilijaksi | oikkuilijoiksi |
abessiivi | oikkuilijatta | oikkuilijoitta |
instruktiivi | – | oikkuilijoin |
komitatiivi | – | oikkuilijoine- + omistusliite |
vartalot | ||
vokaalivartalo | oikkuilija- | |
heikko vartalo | - | |
vahva vartalo | - | |
konsonantti- vartalo |
- |
Käännökset muokkaa
1. henkilö, joka oikkuilee
Tälle sanan merkitykselle ei valitettavasti vielä ole lisätty käännöksiä, mutta voit halutessasi lisätä ne. |
Aiheesta muualla muokkaa
- oikkuilija Kielitoimiston sanakirjassa