Substantiivi

muokkaa

oikuttelu (2)

  1. oikutteleminen

Ääntäminen

muokkaa
  • IPA: /ˈoi̯kut̪ˌt̪elu/
  • tavutus: oi‧kut‧te‧lu

Taivutus

muokkaa
Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi oikuttelu oikuttelut
genetiivi oikuttelun oikuttelujen
oikutteluiden
oikutteluitten
partitiivi oikuttelua oikutteluita
oikutteluja
akkusatiivi oikuttelu;
oikuttelun
oikuttelut
sisäpaikallissijat
inessiivi oikuttelussa oikutteluissa
elatiivi oikuttelusta oikutteluista
illatiivi oikutteluun oikutteluihin
ulkopaikallissijat
adessiivi oikuttelulla oikutteluilla
ablatiivi oikuttelulta oikutteluilta
allatiivi oikuttelulle oikutteluille
muut sijamuodot
essiivi oikutteluna oikutteluina
translatiivi oikutteluksi oikutteluiksi
abessiivi oikuttelutta oikutteluitta
instruktiivi oikutteluin
komitatiivi oikutteluine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo oikuttelu-
heikko vartalo -
vahva vartalo -
konsonantti-
vartalo
-

Etymologia

muokkaa
  • verbi oikutella + johdin -u

Käännökset

muokkaa

Aiheesta muualla

muokkaa