ojentaminen
Suomi
muokkaaSubstantiivi
muokkaaojentaminen (38)
- teonnimi verbistä ojentaa
Taivutus
muokkaa| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | ojentaminen | ojentamiset |
| genetiivi | ojentamisen | ojentamisten ojentamisien |
| partitiivi | ojentamista | ojentamisia |
| akkusatiivi | ojentaminen; ojentamisen |
ojentamiset |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | ojentamisessa | ojentamisissa |
| elatiivi | ojentamisesta | ojentamisista |
| illatiivi | ojentamiseen | ojentamisiin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | ojentamisella | ojentamisilla |
| ablatiivi | ojentamiselta | ojentamisilta |
| allatiivi | ojentamiselle | ojentamisille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | ojentamisena (ojentamisna) |
ojentamisina |
| translatiivi | ojentamiseksi | ojentamisiksi |
| abessiivi | ojentamisetta | ojentamisitta |
| instruktiivi | – | ojentamisin |
| komitatiivi | – | ojentamisine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | ojentamise- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
ojentamis- | |