Suomi muokkaa

Substantiivi muokkaa

oksaisuus (40)

  1. se, että on oksainen

Ääntäminen muokkaa

  • IPA: /ˈoksɑi̯suːs/
  • tavutus: ok‧sai‧suus

Taivutus muokkaa

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi oksaisuus oksaisuudet
genetiivi oksaisuuden oksaisuuksien
partitiivi oksaisuutta oksaisuuksia
akkusatiivi oksaisuus;
oksaisuuden
oksaisuudet
sisäpaikallissijat
inessiivi oksaisuudessa oksaisuuksissa
elatiivi oksaisuudesta oksaisuuksista
illatiivi oksaisuuteen oksaisuuksiin
ulkopaikallissijat
adessiivi oksaisuudella oksaisuuksilla
ablatiivi oksaisuudelta oksaisuuksilta
allatiivi oksaisuudelle oksaisuuksille
muut sijamuodot
essiivi oksaisuutena oksaisuuksina
translatiivi oksaisuudeksi oksaisuuksiksi
abessiivi oksaisuudetta oksaisuuksitta
instruktiivi oksaisuuksin
komitatiivi oksaisuuksine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo -
heikko vartalo oksaisuude-
vahva vartalo oksaisuute-
konsonantti-
vartalo
oksaisuut-

Etymologia muokkaa

sanan oksainen vartalosta oksais- ja suffiksista -uus

Käännökset muokkaa

Aiheesta muualla muokkaa