Substantiivi

muokkaa

oksetus (39)

  1. oksettaminen

Ääntäminen

muokkaa
  • IPA: /ˈokset̪us/
  • tavutus: ok‧se‧tus

Taivutus

muokkaa
Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi oksetus oksetukset
genetiivi oksetuksen oksetusten
oksetuksien
partitiivi oksetusta oksetuksia
akkusatiivi oksetus;
oksetuksen
oksetukset
sisäpaikallissijat
inessiivi oksetuksessa oksetuksissa
elatiivi oksetuksesta oksetuksista
illatiivi oksetukseen oksetuksiin
ulkopaikallissijat
adessiivi oksetuksella oksetuksilla
ablatiivi oksetukselta oksetuksilta
allatiivi oksetukselle oksetuksille
muut sijamuodot
essiivi oksetuksena oksetuksina
translatiivi oksetukseksi oksetuksiksi
abessiivi oksetuksetta oksetuksitta
instruktiivi oksetuksin
komitatiivi oksetuksine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo oksetukse-
heikko vartalo -
vahva vartalo -
konsonantti-
vartalo
oksetus-

Etymologia

muokkaa

verbi oksettaa + johdin -us

Käännökset

muokkaa

Liittyvät sanat

muokkaa
Yhdyssanat
muokkaa

oksetusaine

Aiheesta muualla

muokkaa
  • oksetus Kielitoimiston sanakirjassa