Substantiivi

muokkaa

oktetto (1-C)[1]

  1. (musiikki) oktettia varten tehty sävellys

Ääntäminen

muokkaa
  • IPA: /ˈokt̪et̪ːo/
  • tavutus: ok‧tet‧to

Taivutus

muokkaa
Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi oktetto oktetot
genetiivi okteton oktettojen
partitiivi oktettoa oktettoja
akkusatiivi oktetto;
okteton
oktetot
sisäpaikallissijat
inessiivi oktetossa oktetoissa
elatiivi oktetosta oktetoista
illatiivi oktettoon oktettoihin
ulkopaikallissijat
adessiivi oktetolla oktetoilla
ablatiivi oktetolta oktetoilta
allatiivi oktetolle oktetoille
muut sijamuodot
essiivi oktettona oktettoina
translatiivi oktetoksi oktetoiksi
abessiivi oktetotta oktetoitta
instruktiivi oktetoin
komitatiivi oktettoine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo -
heikko vartalo okteto-
vahva vartalo oktetto-
konsonantti-
vartalo
-

Aiheesta muualla

muokkaa
  • oktetto Kielitoimiston sanakirjassa

Viitteet

muokkaa
  1. Kotimaisten kielten keskuksen Nykysuomen sanalista v. 1 (lataussivu): taivutustyyppi 1-C