Suomi muokkaa

Substantiivi muokkaa

olennaisuus (40)

  1. se, että on olennainen

Ääntäminen muokkaa

  • IPA: /ˈolenˌnɑi̯suːs/
  • tavutus: o‧len‧nai‧suus

Taivutus muokkaa

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi olennaisuus olennaisuudet
genetiivi olennaisuuden olennaisuuksien
partitiivi olennaisuutta olennaisuuksia
akkusatiivi olennaisuus;
olennaisuuden
olennaisuudet
sisäpaikallissijat
inessiivi olennaisuudessa olennaisuuksissa
elatiivi olennaisuudesta olennaisuuksista
illatiivi olennaisuuteen olennaisuuksiin
ulkopaikallissijat
adessiivi olennaisuudella olennaisuuksilla
ablatiivi olennaisuudelta olennaisuuksilta
allatiivi olennaisuudelle olennaisuuksille
muut sijamuodot
essiivi olennaisuutena olennaisuuksina
translatiivi olennaisuudeksi olennaisuuksiksi
abessiivi olennaisuudetta olennaisuuksitta
instruktiivi olennaisuuksin
komitatiivi olennaisuuksine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo -
heikko vartalo olennaisuude-
vahva vartalo olennaisuute-
konsonantti-
vartalo
olennaisuut-

Etymologia muokkaa

sanan olennainen vartalosta olennais- ja suffiksista -uus

Käännökset muokkaa

Aiheesta muualla muokkaa