omannut
Suomi
muokkaaVerbi
muokkaaomannut
- (taivutusmuoto) aktiivin partisiipin perfekti verbistä omata
Taivutus
Taivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | omannut | omanneet |
genetiivi | omanneen | omanneiden omanneitten |
partitiivi | omannutta | omanneita |
akkusatiivi | omannut; omanneen | omanneet |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | omanneessa | omanneissa |
elatiivi | omanneesta | omanneista |
illatiivi | omanneeseen | omanneisiin omanneihin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | omanneella | omanneilla |
ablatiivi | omanneelta | omanneilta |
allatiivi | omanneelle | omanneille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | omanneena | omanneina |
translatiivi | omanneeksi | omanneiksi |
abessiivi | omanneetta | omanneitta |
instruktiivi | – | omannein |
komitatiivi | – | omanneine |