omapäisyys
Suomi
muokkaaSubstantiivi
muokkaaomapäisyys (40)
- se, että on omapäinen
Ääntäminen
muokkaa- IPA: /ˈomɑˌpæi̯syːs/
- tavutus: o‧ma‧päi‧syys
Taivutus
muokkaaTaivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | omapäisyys | omapäisyydet |
genetiivi | omapäisyyden | omapäisyyksien |
partitiivi | omapäisyyttä | omapäisyyksiä |
akkusatiivi | omapäisyys; omapäisyyden |
omapäisyydet |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | omapäisyydessä | omapäisyyksissä |
elatiivi | omapäisyydestä | omapäisyyksistä |
illatiivi | omapäisyyteen | omapäisyyksiin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | omapäisyydellä | omapäisyyksillä |
ablatiivi | omapäisyydeltä | omapäisyyksiltä |
allatiivi | omapäisyydelle | omapäisyyksille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | omapäisyytenä | omapäisyyksinä |
translatiivi | omapäisyydeksi | omapäisyyksiksi |
abessiivi | omapäisyydettä | omapäisyyksittä |
instruktiivi | – | omapäisyyksin |
komitatiivi | – | omapäisyyksine- + omistusliite |
vartalot | ||
vokaalivartalo | - | |
heikko vartalo | omapäisyyde- | |
vahva vartalo | omapäisyyte- | |
konsonantti- vartalo |
omapäisyyt- |
Etymologia
muokkaasanan omapäinen vartalosta omapäis- ja suffiksista -yys
Käännökset
muokkaa1. se, että on omapäinen
|
|
Aiheesta muualla
muokkaa- omapäisyys Kielitoimiston sanakirjassa