Suomi muokkaa

Substantiivi muokkaa

omaperäisyys (40)

  1. se, että on omaperäinen

Ääntäminen muokkaa

  • IPA: /ˈomɑˌperæi̯syːs/
  • tavutus: o‧ma‧pe‧räi‧syys

Taivutus muokkaa

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi omaperäisyys omaperäisyydet
genetiivi omaperäisyyden omaperäisyyksien
partitiivi omaperäisyyttä omaperäisyyksiä
akkusatiivi omaperäisyys;
omaperäisyyden
omaperäisyydet
sisäpaikallissijat
inessiivi omaperäisyydessä omaperäisyyksissä
elatiivi omaperäisyydestä omaperäisyyksistä
illatiivi omaperäisyyteen omaperäisyyksiin
ulkopaikallissijat
adessiivi omaperäisyydellä omaperäisyyksillä
ablatiivi omaperäisyydeltä omaperäisyyksiltä
allatiivi omaperäisyydelle omaperäisyyksille
muut sijamuodot
essiivi omaperäisyytenä omaperäisyyksinä
translatiivi omaperäisyydeksi omaperäisyyksiksi
abessiivi omaperäisyydettä omaperäisyyksittä
instruktiivi omaperäisyyksin
komitatiivi omaperäisyyksine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo -
heikko vartalo omaperäisyyde-
vahva vartalo omaperäisyyte-
konsonantti-
vartalo
omaperäisyyt-

Etymologia muokkaa

sanan omaperäinen vartalosta omaperäis- ja suffiksista -yys

Käännökset muokkaa

Aiheesta muualla muokkaa