omistajuus
Suomi
muokkaaSubstantiivi
muokkaaomistajuus (40)
- se, että on omistaja; omistajana oleminen
- Lehtien omistajuus keskittyy Keski-Pohjanmaalla (yle.fi)
Taivutus
muokkaaTaivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | omistajuus | omistajuudet |
genetiivi | omistajuuden | omistajuuksien |
partitiivi | omistajuutta | omistajuuksia |
akkusatiivi | omistajuus; omistajuuden |
omistajuudet |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | omistajuudessa | omistajuuksissa |
elatiivi | omistajuudesta | omistajuuksista |
illatiivi | omistajuuteen | omistajuuksiin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | omistajuudella | omistajuuksilla |
ablatiivi | omistajuudelta | omistajuuksilta |
allatiivi | omistajuudelle | omistajuuksille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | omistajuutena | omistajuuksina |
translatiivi | omistajuudeksi | omistajuuksiksi |
abessiivi | omistajuudetta | omistajuuksitta |
instruktiivi | – | omistajuuksin |
komitatiivi | – | omistajuuksine- + omistusliite |
vartalot | ||
vokaalivartalo | - | |
heikko vartalo | omistajuude- | |
vahva vartalo | omistajuute- | |
konsonantti- vartalo |
omistajuut- |
Käännökset
muokkaa1. omistajana oleminen
|
Aiheesta muualla
muokkaa- omistajuus Tieteen termipankissa