ompeleminen
Suomi
muokkaaSubstantiivi
muokkaaompeleminen (38)
- teonnimi verbistä ommella
Taivutus
muokkaa| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | ompeleminen | ompelemiset |
| genetiivi | ompelemisen | ompelemisten ompelemisien |
| partitiivi | ompelemista | ompelemisia |
| akkusatiivi | ompeleminen; ompelemisen |
ompelemiset |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | ompelemisessa | ompelemisissa |
| elatiivi | ompelemisesta | ompelemisista |
| illatiivi | ompelemiseen | ompelemisiin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | ompelemisella | ompelemisilla |
| ablatiivi | ompelemiselta | ompelemisilta |
| allatiivi | ompelemiselle | ompelemisille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | ompelemisena (ompelemisna) |
ompelemisina |
| translatiivi | ompelemiseksi | ompelemisiksi |
| abessiivi | ompelemisetta | ompelemisitta |
| instruktiivi | – | ompelemisin |
| komitatiivi | – | ompelemisine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | ompelemise- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
ompelemis- | |