onanoiminen
Suomi
muokkaaSubstantiivi
muokkaaonanoiminen (38)
- teonnimi verbistä onanoida
Taivutus
muokkaa| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | onanoiminen | onanoimiset |
| genetiivi | onanoimisen | onanoimisten onanoimisien |
| partitiivi | onanoimista | onanoimisia |
| akkusatiivi | onanoiminen; onanoimisen |
onanoimiset |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | onanoimisessa | onanoimisissa |
| elatiivi | onanoimisesta | onanoimisista |
| illatiivi | onanoimiseen | onanoimisiin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | onanoimisella | onanoimisilla |
| ablatiivi | onanoimiselta | onanoimisilta |
| allatiivi | onanoimiselle | onanoimisille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | onanoimisena (onanoimisna) |
onanoimisina |
| translatiivi | onanoimiseksi | onanoimisiksi |
| abessiivi | onanoimisetta | onanoimisitta |
| instruktiivi | – | onanoimisin |
| komitatiivi | – | onanoimisine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | onanoimise- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
onanoimis- | |