onnahdus
Suomi muokkaa
Substantiivi muokkaa
onnahdus (39)
Ääntäminen muokkaa
- IPA: /ˈonːɑhdus/
- tavutus: on‧nah‧dus
Taivutus muokkaa
Taivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | onnahdus | onnahdukset |
genetiivi | onnahduksen | onnahdusten onnahduksien |
partitiivi | onnahdusta | onnahduksia |
akkusatiivi | onnahdus; onnahduksen |
onnahdukset |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | onnahduksessa | onnahduksissa |
elatiivi | onnahduksesta | onnahduksista |
illatiivi | onnahdukseen | onnahduksiin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | onnahduksella | onnahduksilla |
ablatiivi | onnahdukselta | onnahduksilta |
allatiivi | onnahdukselle | onnahduksille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | onnahduksena | onnahduksina |
translatiivi | onnahdukseksi | onnahduksiksi |
abessiivi | onnahduksetta | onnahduksitta |
instruktiivi | – | onnahduksin |
komitatiivi | – | onnahduksine- + omistusliite |
vartalot | ||
vokaalivartalo | onnahdukse- | |
heikko vartalo | - | |
vahva vartalo | - | |
konsonantti- vartalo |
onnahdus- |
Etymologia muokkaa
johdos verbistä onnahtaa (onnahd- + -us)
Käännökset muokkaa
1. onnahtaminen
Tälle sanan merkitykselle ei valitettavasti vielä ole lisätty käännöksiä, mutta voit halutessasi lisätä ne. |
Aiheesta muualla muokkaa
- onnahdus Kielitoimiston sanakirjassa