ontunut
Suomi
muokkaaVerbi
muokkaaontunut
- (taivutusmuoto) aktiivin partisiipin perfekti verbistä ontua
Taivutus
Taivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | ontunut | ontuneet |
genetiivi | ontuneen | ontuneiden ontuneitten |
partitiivi | ontunutta | ontuneita |
akkusatiivi | ontunut; ontuneen | ontuneet |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | ontuneessa | ontuneissa |
elatiivi | ontuneesta | ontuneista |
illatiivi | ontuneeseen | ontuneisiin ontuneihin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | ontuneella | ontuneilla |
ablatiivi | ontuneelta | ontuneilta |
allatiivi | ontuneelle | ontuneille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | ontuneena | ontuneina |
translatiivi | ontuneeksi | ontuneiksi |
abessiivi | ontuneetta | ontuneitta |
instruktiivi | – | ontunein |
komitatiivi | – | ontuneine |