ope
Katso myös: õpe |
Suomi
muokkaaSubstantiivi
muokkaa- (puhekieltä) opettaja
Ääntäminen
muokkaa- IPA: /ˈope/
- tavutus: o‧pe
Taivutus
muokkaaTaivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | ope | opet |
genetiivi | open | opejen (opein) |
partitiivi | opea | opeja |
akkusatiivi | ope; open |
opet |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | opessa | opeissa |
elatiivi | opesta | opeista |
illatiivi | opeen | opeihin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | opella | opeilla |
ablatiivi | opelta | opeilta |
allatiivi | opelle | opeille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | opena | opeina |
translatiivi | opeksi | opeiksi |
abessiivi | opetta | opeitta |
instruktiivi | – | opein |
komitatiivi | – | opeine- + omistusliite |
vartalot | ||
vokaalivartalo | ope- | |
heikko vartalo | - | |
vahva vartalo | - | |
konsonantti- vartalo |
- |
Aiheesta muualla
muokkaa- ope Kielitoimiston sanakirjassa
Viitteet
muokkaa- ↑ Kotimaisten kielten keskuksen Nykysuomen sanalista v. 1 (lataussivu): taivutustyyppi 8