opportunisti
Suomi
muokkaaSubstantiivi
muokkaa- opportunismin kannattaja, vallitsevien olojen (moraaliton) hyödyksi käyttäjä; myötäilijä
Taivutus
muokkaaTaivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | opportunisti | opportunistit |
genetiivi | opportunistin | opportunistien (opportunistein) |
partitiivi | opportunistia | opportunisteja |
akkusatiivi | opportunisti; opportunistin |
opportunistit |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | opportunistissa | opportunisteissa |
elatiivi | opportunistista | opportunisteista |
illatiivi | opportunistiin | opportunisteihin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | opportunistilla | opportunisteilla |
ablatiivi | opportunistilta | opportunisteilta |
allatiivi | opportunistille | opportunisteille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | opportunistina | opportunisteina |
translatiivi | opportunistiksi | opportunisteiksi |
abessiivi | opportunistitta | opportunisteitta |
instruktiivi | – | opportunistein |
komitatiivi | – | opportunisteine- + omistusliite |
vartalot | ||
vokaalivartalo | opportunisti- | |
heikko vartalo | - | |
vahva vartalo | - | |
konsonantti- vartalo |
- |
Käännökset
muokkaa1. opportunismin kannattaja; myötäilijä
|
|
Aiheesta muualla
muokkaa- opportunisti Kielitoimiston sanakirjassa
Viitteet
muokkaa- ↑ Kotimaisten kielten keskuksen Nykysuomen sanalista v. 1 (lataussivu): taivutustyyppi 5