Wikipedia
Katso artikkeli Oratorio Wikipediassa, vapaassa tietosanakirjassa.

Substantiivi

muokkaa

oratorio (3)

  1. musiikkiteos orkesterille, kuorolle ja laulusolisteille, jossa libretto käsittelee tavallisesti raamatullisia tai muita uskonnollisia aiheita. Oratoriossa ei ole oopperan tapaista näyttämötoimintaa tai lavasteita.

Ääntäminen

muokkaa
  • IPA: /ˈorɑˌt̪orio/
  • tavutus: o‧ra‧to‧ri‧o

Taivutus

muokkaa
Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi oratorio oratoriot
genetiivi oratorion oratorioiden
oratorioitten
partitiivi oratoriota oratorioita
akkusatiivi oratorio;
oratorion
oratoriot
sisäpaikallissijat
inessiivi oratoriossa oratorioissa
elatiivi oratoriosta oratorioista
illatiivi oratorioon oratorioihin
ulkopaikallissijat
adessiivi oratoriolla oratorioilla
ablatiivi oratoriolta oratorioilta
allatiivi oratoriolle oratorioille
muut sijamuodot
essiivi oratoriona oratorioina
translatiivi oratorioksi oratorioiksi
abessiivi oratoriotta oratorioitta
instruktiivi oratorioin
komitatiivi oratorioine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo oratorio-
heikko vartalo -
vahva vartalo -
konsonantti-
vartalo
-

Aiheesta muualla

muokkaa
  • oratorio Kielitoimiston sanakirjassa
  • Kysymyksiä ja vastauksia sanojen alkuperästä: Oratorio. Kotimaisten kielten keskus

Espanja

muokkaa

Substantiivi

muokkaa

oratorio m. (monikko oratorios)

  1. rukoushuone
  2. (musiikki) oratorio

Liittyvät sanat

muokkaa