Wikipedia
Katso artikkeli Orava Wikipediassa, vapaassa tietosanakirjassa.
 
Orava

Substantiivi

muokkaa

orava (10)

  1. mikä tahansa oravien heimoon (Sciurus) kuuluva jyrsijöiden laji tai sellaisen yksilö
  2. erityisesti Sciurus vulgaris -laji tai sen yksilö
    Orava synnyttää karvattomia poikasia.

Ääntäminen

muokkaa
  • IPA: /ˈorɑʋɑ/
  • tavutus: o‧ra‧va

Taivutus

muokkaa
Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi orava oravat
genetiivi oravan oravien
(oravain)
partitiivi oravaa oravia
akkusatiivi orava;
oravan
oravat
sisäpaikallissijat
inessiivi oravassa oravissa
elatiivi oravasta oravista
illatiivi oravaan oraviin
ulkopaikallissijat
adessiivi oravalla oravilla
ablatiivi oravalta oravilta
allatiivi oravalle oraville
muut sijamuodot
essiivi oravana oravina
translatiivi oravaksi oraviksi
abessiivi oravatta oravitta
instruktiivi oravin
komitatiivi oravine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo orava-
heikko vartalo -
vahva vartalo -
konsonantti-
vartalo
-

Käännökset

muokkaa

Liittyvät sanat

muokkaa
Synonyymit
muokkaa
Yhdyssanat
muokkaa

kuusiorava, liito-orava, maaorava, mäntyorava, oravanmarja, oravannahka, oravanpesä, oravanpoika, oravanpoikanen, oravanpyörä

Aiheesta muualla

muokkaa
  • orava Kielitoimiston sanakirjassa
  • orava Tieteen termipankissa
  • orava Suomen kielen vanhimman sanaston etymologisessa verkkosanakirjassa
  • Artikkeli 167 Suomen viittomakielten verkkosanakirjassa Suvissa

Portugali

muokkaa

orava

  1. (taivutusmuoto) indikatiivin imperfektin yksikön 1. persoonan muoto verbistä orar
  2. (taivutusmuoto) indikatiivin imperfektin yksikön 3. persoonan muoto verbistä orar