organisoiminen
Suomi
muokkaaSubstantiivi
muokkaaorganisoiminen (38)
- teonnimi verbistä organisoida
Taivutus
muokkaaTaivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | organisoiminen | organisoimiset |
genetiivi | organisoimisen | organisoimisten organisoimisien |
partitiivi | organisoimista | organisoimisia |
akkusatiivi | organisoiminen; organisoimisen |
organisoimiset |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | organisoimisessa | organisoimisissa |
elatiivi | organisoimisesta | organisoimisista |
illatiivi | organisoimiseen | organisoimisiin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | organisoimisella | organisoimisilla |
ablatiivi | organisoimiselta | organisoimisilta |
allatiivi | organisoimiselle | organisoimisille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | organisoimisena (organisoimisna) |
organisoimisina |
translatiivi | organisoimiseksi | organisoimisiksi |
abessiivi | organisoimisetta | organisoimisitta |
instruktiivi | – | organisoimisin |
komitatiivi | – | organisoimisine- + omistusliite |
vartalot | ||
vokaalivartalo | organisoimise- | |
heikko vartalo | - | |
vahva vartalo | - | |
konsonantti- vartalo |
organisoimis- |
Etymologia
muokkaa- verbi organisoida + johdin -minen