originaali
Suomi
muokkaaSubstantiivi
muokkaa- alkuperäinen kappale, alkuteos
- erikoisuus
Taivutus
muokkaaTaivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | originaali | originaalit |
genetiivi | originaalin | originaalien (originaalein) |
partitiivi | originaalia | originaaleja |
akkusatiivi | originaali; originaalin |
originaalit |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | originaalissa | originaaleissa |
elatiivi | originaalista | originaaleista |
illatiivi | originaaliin | originaaleihin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | originaalilla | originaaleilla |
ablatiivi | originaalilta | originaaleilta |
allatiivi | originaalille | originaaleille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | originaalina | originaaleina |
translatiivi | originaaliksi | originaaleiksi |
abessiivi | originaalitta | originaaleitta |
instruktiivi | – | originaalein |
komitatiivi | – | originaaleine- + omistusliite |
vartalot | ||
vokaalivartalo | originaali- | |
heikko vartalo | - | |
vahva vartalo | - | |
konsonantti- vartalo |
- |
Aiheesta muualla
muokkaa- originaali Kielitoimiston sanakirjassa
Viitteet
muokkaa- ↑ Kotimaisten kielten keskuksen Nykysuomen sanalista v. 1 (lataussivu): taivutustyyppi 5