ortologia
Suomi
muokkaaSubstantiivi
muokkaaortologia (12)
- sanojen oikeaoppista käyttöä tutkiva tieteenala
Taivutus
muokkaaTaivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | ortologia | ortologiat |
genetiivi | ortologian | ortologioiden ortologioitten (ortologiain) |
partitiivi | ortologiaa | ortologioita |
akkusatiivi | ortologia; ortologian |
ortologiat |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | ortologiassa | ortologioissa |
elatiivi | ortologiasta | ortologioista |
illatiivi | ortologiaan | ortologioihin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | ortologialla | ortologioilla |
ablatiivi | ortologialta | ortologioilta |
allatiivi | ortologialle | ortologioille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | ortologiana | ortologioina |
translatiivi | ortologiaksi | ortologioiksi |
abessiivi | ortologiatta | ortologioitta |
instruktiivi | – | ortologioin |
komitatiivi | – | ortologioine- + omistusliite |
vartalot | ||
vokaalivartalo | ortologia- | |
heikko vartalo | - | |
vahva vartalo | - | |
konsonantti- vartalo |
- |
Etymologia
muokkaaantiikin kreikan sanoista ὀρθός (orthos) ja -logia
Käännökset
muokkaa1. sanojen oikeaoppista käyttöä tutkiva tieteenala
|