Wikipedia
Katso artikkeli Osallisuus Wikipediassa, vapaassa tietosanakirjassa.

}

Substantiivi

muokkaa

osallisuus (40)

  1. se, että on osallisena jossakin
  2. tunne yhteiskunnan toiminnassa mukanaolosta
    Osallisuus on yksi terveyttä edistävä tekijä ja terveyden ja tasa-arvon edellytys. (thl.fi)

Ääntäminen

muokkaa
  • IPA: /ˈosɑlˌlisuːs/
  • tavutus: o‧sal‧li‧suus

Taivutus

muokkaa
Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi osallisuus osallisuudet
genetiivi osallisuuden osallisuuksien
partitiivi osallisuutta osallisuuksia
akkusatiivi osallisuus;
osallisuuden
osallisuudet
sisäpaikallissijat
inessiivi osallisuudessa osallisuuksissa
elatiivi osallisuudesta osallisuuksista
illatiivi osallisuuteen osallisuuksiin
ulkopaikallissijat
adessiivi osallisuudella osallisuuksilla
ablatiivi osallisuudelta osallisuuksilta
allatiivi osallisuudelle osallisuuksille
muut sijamuodot
essiivi osallisuutena osallisuuksina
translatiivi osallisuudeksi osallisuuksiksi
abessiivi osallisuudetta osallisuuksitta
instruktiivi osallisuuksin
komitatiivi osallisuuksine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo -
heikko vartalo osallisuude-
vahva vartalo osallisuute-
konsonantti-
vartalo
osallisuut-

Etymologia

muokkaa

sanan osallinen vartalosta osallis- ja suffiksista -uus

Käännökset

muokkaa

Liittyvät sanat

muokkaa
Vastakohdat
muokkaa

Aiheesta muualla

muokkaa