osastoiminen
Suomi
muokkaaSubstantiivi
muokkaaosastoiminen (38)
- teonnimi verbistä osastoida
Taivutus
muokkaa| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | osastoiminen | osastoimiset |
| genetiivi | osastoimisen | osastoimisten osastoimisien |
| partitiivi | osastoimista | osastoimisia |
| akkusatiivi | osastoiminen; osastoimisen |
osastoimiset |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | osastoimisessa | osastoimisissa |
| elatiivi | osastoimisesta | osastoimisista |
| illatiivi | osastoimiseen | osastoimisiin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | osastoimisella | osastoimisilla |
| ablatiivi | osastoimiselta | osastoimisilta |
| allatiivi | osastoimiselle | osastoimisille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | osastoimisena (osastoimisna) |
osastoimisina |
| translatiivi | osastoimiseksi | osastoimisiksi |
| abessiivi | osastoimisetta | osastoimisitta |
| instruktiivi | – | osastoimisin |
| komitatiivi | – | osastoimisine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | osastoimise- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
osastoimis- | |