SuomiMuokkaa

SubstantiiviMuokkaa

ostjakki (5-A)

  1. (vanhentunut) hanti (kieli, kansan jäsen)

ÄäntäminenMuokkaa

  • IPA: /ˈost̪jɑkki/
  • tavutus: ost‧jak‧ki

TaivutusMuokkaa

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi ostjakki ostjakit
genetiivi ostjakin ostjakkien
partitiivi ostjakkia ostjakkeja
akkusatiivi ostjakki;
ostjakin
ostjakit
sisäpaikallissijat
inessiivi ostjakissa ostjakeissa
elatiivi ostjakista ostjakeista
illatiivi ostjakkiin ostjakkeihin
ulkopaikallissijat
adessiivi ostjakilla ostjakeilla
ablatiivi ostjakilta ostjakeilta
allatiivi ostjakille ostjakeille
muut sijamuodot
essiivi ostjakkina ostjakkeina
translatiivi ostjakiksi ostjakeiksi
abessiivi ostjakitta ostjakeitta
instruktiivi ostjakein
komitatiivi ostjakkeine-
+ omistusliite

KäännöksetMuokkaa

Aiheesta muuallaMuokkaa