Substantiivi

muokkaa

osuvuus (40)

  1. se, että on osuva

Ääntäminen

muokkaa
  • IPA: /ˈosuʋuːs/
  • tavutus: o‧su‧vuus

Taivutus

muokkaa
Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi osuvuus osuvuudet
genetiivi osuvuuden osuvuuksien
partitiivi osuvuutta osuvuuksia
akkusatiivi osuvuus;
osuvuuden
osuvuudet
sisäpaikallissijat
inessiivi osuvuudessa osuvuuksissa
elatiivi osuvuudesta osuvuuksista
illatiivi osuvuuteen osuvuuksiin
ulkopaikallissijat
adessiivi osuvuudella osuvuuksilla
ablatiivi osuvuudelta osuvuuksilta
allatiivi osuvuudelle osuvuuksille
muut sijamuodot
essiivi osuvuutena osuvuuksina
translatiivi osuvuudeksi osuvuuksiksi
abessiivi osuvuudetta osuvuuksitta
instruktiivi osuvuuksin
komitatiivi osuvuuksine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo -
heikko vartalo osuvuude-
vahva vartalo osuvuute-
konsonantti-
vartalo
osuvuut-

Etymologia

muokkaa

osuva + -uus

Käännökset

muokkaa

Aiheesta muualla

muokkaa