otaksuminen
Suomi
muokkaaSubstantiivi
muokkaaotaksuminen (38)
- teonnimi verbistä otaksua
Taivutus
muokkaaTaivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | otaksuminen | otaksumiset |
genetiivi | otaksumisen | otaksumisten otaksumisien |
partitiivi | otaksumista | otaksumisia |
akkusatiivi | otaksuminen; otaksumisen |
otaksumiset |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | otaksumisessa | otaksumisissa |
elatiivi | otaksumisesta | otaksumisista |
illatiivi | otaksumiseen | otaksumisiin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | otaksumisella | otaksumisilla |
ablatiivi | otaksumiselta | otaksumisilta |
allatiivi | otaksumiselle | otaksumisille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | otaksumisena (otaksumisna) |
otaksumisina |
translatiivi | otaksumiseksi | otaksumisiksi |
abessiivi | otaksumisetta | otaksumisitta |
instruktiivi | – | otaksumisin |
komitatiivi | – | otaksumisine- + omistusliite |
vartalot | ||
vokaalivartalo | otaksumise- | |
heikko vartalo | - | |
vahva vartalo | - | |
konsonantti- vartalo |
otaksumis- |