otsonoiminen
Suomi
muokkaaSubstantiivi
muokkaaotsonoiminen (38)
- teonnimi verbistä otsonoida
Taivutus
muokkaa| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | otsonoiminen | otsonoimiset |
| genetiivi | otsonoimisen | otsonoimisten otsonoimisien |
| partitiivi | otsonoimista | otsonoimisia |
| akkusatiivi | otsonoiminen; otsonoimisen |
otsonoimiset |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | otsonoimisessa | otsonoimisissa |
| elatiivi | otsonoimisesta | otsonoimisista |
| illatiivi | otsonoimiseen | otsonoimisiin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | otsonoimisella | otsonoimisilla |
| ablatiivi | otsonoimiselta | otsonoimisilta |
| allatiivi | otsonoimiselle | otsonoimisille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | otsonoimisena (otsonoimisna) |
otsonoimisina |
| translatiivi | otsonoimiseksi | otsonoimisiksi |
| abessiivi | otsonoimisetta | otsonoimisitta |
| instruktiivi | – | otsonoimisin |
| komitatiivi | – | otsonoimisine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | otsonoimise- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
otsonoimis- | |