ounasteleminen
Suomi
muokkaaSubstantiivi
muokkaaounasteleminen (38)
- teonnimi verbistä ounastella
Taivutus
muokkaaTaivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | ounasteleminen | ounastelemiset |
genetiivi | ounastelemisen | ounastelemisten ounastelemisien |
partitiivi | ounastelemista | ounastelemisia |
akkusatiivi | ounasteleminen; ounastelemisen |
ounastelemiset |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | ounastelemisessa | ounastelemisissa |
elatiivi | ounastelemisesta | ounastelemisista |
illatiivi | ounastelemiseen | ounastelemisiin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | ounastelemisella | ounastelemisilla |
ablatiivi | ounastelemiselta | ounastelemisilta |
allatiivi | ounastelemiselle | ounastelemisille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | ounastelemisena (ounastelemisna) |
ounastelemisina |
translatiivi | ounastelemiseksi | ounastelemisiksi |
abessiivi | ounastelemisetta | ounastelemisitta |
instruktiivi | – | ounastelemisin |
komitatiivi | – | ounastelemisine- + omistusliite |
vartalot | ||
vokaalivartalo | ounastelemise- | |
heikko vartalo | - | |
vahva vartalo | - | |
konsonantti- vartalo |
ounastelemis- |
Etymologia
muokkaa- verbi ounastella + johdin -minen