pääläri
Suomi
muokkaaSubstantiivi
muokkaapääläri (6)
- pienehkö, alle 20 litran vetoinen, rungoltaan sylinterimäinen astia, jossa on kansi ja sanka ja jota tavallisesti käytetään maidon kuljetukseen
Taivutus
muokkaaTaivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | pääläri | päälärit |
genetiivi | päälärin | päälärien pääläreiden pääläreitten |
partitiivi | pääläriä | pääläreitä päälärejä |
akkusatiivi | pääläri; päälärin |
päälärit |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | päälärissä | pääläreissä |
elatiivi | pääläristä | pääläreistä |
illatiivi | pääläriin | pääläreihin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | päälärillä | pääläreillä |
ablatiivi | pääläriltä | pääläreiltä |
allatiivi | päälärille | pääläreille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | päälärinä | pääläreinä |
translatiivi | pääläriksi | pääläreiksi |
abessiivi | päälärittä | pääläreittä |
instruktiivi | – | päälärein |
komitatiivi | – | pääläreine- + omistusliite |
vartalot | ||
vokaalivartalo | pääläri- | |
heikko vartalo | - | |
vahva vartalo | - | |
konsonantti- vartalo |
- |