Katso myös: paari
Wikipedia
Katso artikkeli Pääri Wikipediassa, vapaassa tietosanakirjassa.

Substantiivi

muokkaa

pääri (5)[1]

  1. ylhäisaatelin jäsen Britanniassa

Ääntäminen

muokkaa
  • IPA: /ˈpæːri/
  • tavutus: pää‧ri

Taivutus

muokkaa
Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi pääri päärit
genetiivi päärin päärien
(päärein)
partitiivi pääriä päärejä
akkusatiivi pääri;
päärin
päärit
sisäpaikallissijat
inessiivi päärissä pääreissä
elatiivi pääristä pääreistä
illatiivi pääriin pääreihin
ulkopaikallissijat
adessiivi päärillä pääreillä
ablatiivi pääriltä pääreiltä
allatiivi päärille pääreille
muut sijamuodot
essiivi päärinä pääreinä
translatiivi pääriksi pääreiksi
abessiivi päärittä pääreittä
instruktiivi päärein
komitatiivi pääreine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo pääri-
heikko vartalo -
vahva vartalo -
konsonantti-
vartalo
-

Käännökset

muokkaa

Aiheesta muualla

muokkaa
  • pääri Kielitoimiston sanakirjassa

Viitteet

muokkaa
  1. Kotimaisten kielten keskuksen Nykysuomen sanalista v. 1 (lataussivu): taivutustyyppi 5