päättäminen
Suomi
muokkaaSubstantiivi
muokkaapäättäminen (38)
- teonnimi verbistä päättää
Taivutus
muokkaaTaivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | päättäminen | päättämiset |
genetiivi | päättämisen | päättämisten päättämisien |
partitiivi | päättämistä | päättämisiä |
akkusatiivi | päättäminen; päättämisen |
päättämiset |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | päättämisessä | päättämisissä |
elatiivi | päättämisestä | päättämisistä |
illatiivi | päättämiseen | päättämisiin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | päättämisellä | päättämisillä |
ablatiivi | päättämiseltä | päättämisiltä |
allatiivi | päättämiselle | päättämisille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | päättämisenä (päättämisnä) |
päättämisinä |
translatiivi | päättämiseksi | päättämisiksi |
abessiivi | päättämisettä | päättämisittä |
instruktiivi | – | päättämisin |
komitatiivi | – | päättämisine- + omistusliite |
vartalot | ||
vokaalivartalo | päättämise- | |
heikko vartalo | - | |
vahva vartalo | - | |
konsonantti- vartalo |
päättämis- |