päättävä
Suomi
muokkaaAdjektiivi
muokkaapäättävä
- sellainen, joka tai mikä päättää
- Valtuusto on kunnallispolitiikan päättävä elin.
- Hallituksen istuntokauden päättävä istunto.
- Meillä isä on päättäväisesti määrävä, mutta äiti usein lopullisesti päättävä.
Ääntäminen
muokkaa- IPA: /ˈpæːt̪ːæʋæ/
- tavutus: päät‧tä‧vä
Liittyvät sanat
muokkaaVerbi
muokkaapäättävä
- (taivutusmuoto) aktiivin partisiipin preesens verbistä päättää
Taivutus
Taivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | päättävä | päättävät |
genetiivi | päättävän | päättävien (päättäväin) |
partitiivi | päättävää | päättäviä |
akkusatiivi | päättävä; päättävän | päättävät |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | päättävässä | päättävissä |
elatiivi | päättävästä | päättävistä |
illatiivi | päättävään | päättäviin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | päättävällä | päättävillä |
ablatiivi | päättävältä | päättäviltä |
allatiivi | päättävälle | päättäville |
muut sijamuodot | ||
essiivi | päättävänä | päättävinä |
translatiivi | päättäväksi | päättäviksi |
abessiivi | päättävättä | päättävittä |
instruktiivi | – | päättävin |
komitatiivi | – | päättävine |
Aiheesta muualla
muokkaa- päättävä Kielitoimiston sanakirjassa