päätös

Redirect arrow without text.svg
Katso myös: paatos


SuomiMuokkaa

SubstantiiviMuokkaa

päätös (39)

  1. pohdinnan tuloksena syntyvä vakuuttuminen jonkin asian tekemisestä; hallinnollisesti tehty ratkaisu
  2. (oikeustiede) oikeuden päätös
  3. loppu, pääte
    viedä asia päätökseen

TaivutusMuokkaa

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi päätös päätökset
genetiivi päätöksen päätösten
päätöksien
partitiivi päätöstä päätöksiä
akkusatiivi päätös;
päätöksen
päätökset
sisäpaikallissijat
inessiivi päätöksessä päätöksissä
elatiivi päätöksestä päätöksistä
illatiivi päätökseen päätöksiin
ulkopaikallissijat
adessiivi päätöksellä päätöksillä
ablatiivi päätökseltä päätöksiltä
allatiivi päätökselle päätöksille
muut sijamuodot
essiivi päätöksenä päätöksinä
translatiivi päätökseksi päätöksiksi
abessiivi päätöksettä päätöksittä
instruktiivi päätöksin
komitatiivi päätöksine-
+ omistusliite

EtymologiaMuokkaa

Mikael Agricolan 1510-luvulla käyttöön ottama, jo keskiajalla vakiintunut uudissana[1]

KäännöksetMuokkaa

Liittyvät sanatMuokkaa

YhdyssanatMuokkaa

alkupäätös, enemmistöpäätös, ennakkopäätös, erottamispäätös, hallintopäätös, hylkäyspäätös, häätöpäätös, johtopäätös, karkotuspäätös, konkurssipäätös, kuolettamispäätös, lakkauttamispäätös, lakkopäätös, lohkomispäätös, lupapäätös, lähetepäätös, nahkapäätös, ostopäätös, palautuspäätös, pelastamispäätös, periaatepäätös, perustamispäätös, prosessipäätös, purkamispäätös, päätökenpurku, päätöksenteko, päätösasiakirja, päätösehdotus, päätösjuhla, päätöskirja, päätöskohta, päätöskyky, päätöslasku, päätöslauselma, päätösluettelo, päätösnumero, päätösoikeus, päätösosa, päätöspäivä, päätöspöytäkirja, päätösteoria, päätöstilaisuus, päätösvalta, ryhmäpäätös, tilinpäätös, vangitsemispäätös, vapauttamispäätös, välipäätös, yhteispäätös

Aiheesta muuallaMuokkaa

ViitteetMuokkaa

  1. Lauri Hakulinen: Suomen kielen rakenne ja kehitys. 4.painos. Helsinki: Otava, 1979.