Substantiivi

muokkaa

loppu (1-B) (monikko loput)

  1. viimeiset vaiheet
  2. jäljellä oleva osa, jäännös
    Saanko minä syödä loput?

Ääntäminen

muokkaa
  • IPA: /ˈlopːu/, [ˈlo̞pːu]
  • tavutus: lop‧pu

Taivutus

muokkaa

Käännökset

muokkaa

Liittyvät sanat

muokkaa

Aiheesta muualla

muokkaa
  • loppu Kielitoimiston sanakirjassa
  • Artikkelit 115, 124, 140 Suomen viittomakielten verkkosanakirjassa Suvissa