loppu

Suomi

Substantiivi

loppu (1-B) (monikko loput)

1. viimeiset vaiheet
2. jäljellä oleva osa, jäännös

   Saanko minä syödä loput?

Ääntäminen

• IPA: [ˈlo̞pːu]

Käännökset

1. viimeinen vaihe

afrikaans: einde albania: fund m. englanti: end hollanti: einde italia: fine f. portugali: fim m., final m. ranska: fin f.

ruotsi: slut saksa: Ende n. tšekki: konec m. unkari: vég venäjä: конец m. viro: lõpp, ots

2. jäännös

englanti: rest, remainder italia: resto m. ranska: reste m., restes m. (monikko)

ruotsi: rest saksa: Rest m. venäjä: остаток

Liittyvät sanat

• alku

Johdokset

• adjektiivit: lopullinen, loputon
• adverbit: loppuun, lopuksi
• verbit: loppua

Yhdyssanat

ikäloppu, loppuaika, loppuerä, loppuheitto, loppuhuipennus, loppuikä, loppuilta, loppujakso, loppukahdennus, loppukatselmus, loppukausi, loppukesä, loppukilpailu, loppukiri, loppukoe, loppukohtaus, loppukuu, loppukuukausi, loppukymmen, loppukäyttäjä, loppulause, loppulausunto, loppuliite, loppuliturgia, loppumatka, loppumerkintä, loppumerkki, loppumetri, loppuminuutti, loppunousu, loppunumero, loppunäytös, loppuosa, loppuottelu, loppupalkka, loppupeli, loppupiste, loppuponsi, loppupuoli, loppupuolisko, loppupäivä, loppupää, loppupäätelmä, loppuraportti, loppuratkaisu, loppuriuhtaisu, loppurutistus, loppurynnistys, loppusaavutus, loppuselvittely, loppusijoitus, loppusilaus, loppusileä, loppusivu, loppusointu, loppusoitto, loppusumma, loppusumma, loppusuora, loppusuoritus, loppusyksy, loppusysäys, loppusäe, lopputahti, lopputaipale, lopputaival, lopputalvi, lopputarkastus, lopputarkoitus, lopputavu, lopputeksti, lopputentti, lopputiivistelmä, lopputilanne, lopputili, lopputoimitus, lopputoivotus, lopputulos, lopputuote, loppututkinto, lopputyö, loppuunmyynti, loppuvaihe, loppuvaikutelma, loppuveto, loppuvihellys, loppuviikko, loppuvuosi, loppuvuosikymmen, loppuyö, maailmanloppu, sananloppu, viikonloppu, äkkiloppu

Aiheesta muualla

• loppu Kielitoimiston sanakirjassa