pälyily
Suomi
muokkaaSubstantiivi
muokkaaÄäntäminen
muokkaa- IPA: /ˈpælyi̯ly/
- tavutus: pä‧lyi‧ly
Taivutus
muokkaaTaivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | pälyily | pälyilyt |
genetiivi | pälyilyn | pälyilyjen pälyilyiden pälyilyitten |
partitiivi | pälyilyä | pälyilyitä pälyilyjä |
akkusatiivi | pälyily; pälyilyn |
pälyilyt |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | pälyilyssä | pälyilyissä |
elatiivi | pälyilystä | pälyilyistä |
illatiivi | pälyilyyn | pälyilyihin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | pälyilyllä | pälyilyillä |
ablatiivi | pälyilyltä | pälyilyiltä |
allatiivi | pälyilylle | pälyilyille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | pälyilynä | pälyilyinä |
translatiivi | pälyilyksi | pälyilyiksi |
abessiivi | pälyilyttä | pälyilyittä |
instruktiivi | – | pälyilyin |
komitatiivi | – | pälyilyine- + omistusliite |
vartalot | ||
vokaalivartalo | pälyily- | |
heikko vartalo | - | |
vahva vartalo | - | |
konsonantti- vartalo |
- |
Etymologia
muokkaaAiheesta muualla
muokkaa- pälyily Kielitoimiston sanakirjassa
Viitteet
muokkaa- ↑ Kotimaisten kielten keskuksen Nykysuomen sanalista v. 1 (lataussivu): taivutustyyppi 2