pänkkääminen
Suomi
muokkaaSubstantiivi
muokkaapänkkääminen (38)
- teonnimi verbistä pänkätä
Taivutus
muokkaaTaivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | pänkkääminen | pänkkäämiset |
genetiivi | pänkkäämisen | pänkkäämisten pänkkäämisien |
partitiivi | pänkkäämistä | pänkkäämisiä |
akkusatiivi | pänkkääminen; pänkkäämisen |
pänkkäämiset |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | pänkkäämisessä | pänkkäämisissä |
elatiivi | pänkkäämisestä | pänkkäämisistä |
illatiivi | pänkkäämiseen | pänkkäämisiin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | pänkkäämisellä | pänkkäämisillä |
ablatiivi | pänkkäämiseltä | pänkkäämisiltä |
allatiivi | pänkkäämiselle | pänkkäämisille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | pänkkäämisenä (pänkkäämisnä) |
pänkkäämisinä |
translatiivi | pänkkäämiseksi | pänkkäämisiksi |
abessiivi | pänkkäämisettä | pänkkäämisittä |
instruktiivi | – | pänkkäämisin |
komitatiivi | – | pänkkäämisine- + omistusliite |
vartalot | ||
vokaalivartalo | pänkkäämise- | |
heikko vartalo | - | |
vahva vartalo | - | |
konsonantti- vartalo |
pänkkäämis- |